Lähin väestönsuoja Oulussa – Löydä omasi ja valmistaudu

Oman väestönsuojasi löytäminen kannattaa aloittaa omasta taloyhtiöstä. Toisin kuin moni luulee, Suomessa ei ole julkista, kaikille avointa rekisteriä tai karttaa, josta lähimmän suojan voisi hakea pelkällä osoitteella. Tieto oman rakennuksen väestönsuojasta löytyy kiinteistön pelastussuunnitelmasta, ja viimeistään isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus osaa kertoa, missä suoja sijaitsee.

Suomessa on noin 50 000 väestönsuojaa, joihin mahtuu yhteensä noin 4,8 miljoonaa ihmistä. Oulu ei ole poikkeus: kaupungissa on satoja suojia kerrostaloissa, toimistorakennuksissa ja teollisuuskiinteistöissä. Laki velvoittaa rakentamaan väestönsuojan uudisrakennukseen (tai samalla tontilla olevaan rakennusryhmään), jonka kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja jossa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksissa raja on 1 500 neliömetriä.

Näin löydät lähimmän väestönsuojan

Käytännössä nopein tapa on tarkistaa oman taloyhtiösi pelastussuunnitelma, joka on usein nähtävillä rappukäytävän ilmoitustaululla. Myös opasteet tulisi löytyä kohteesta, jossa on väestönsuoja. Jos se ei kerro vastausta, kysy isännöitsijältä tai taloyhtiön hallituksen jäseneltä – heidän velvollisuutensa on tietää, missä suoja on. Työpaikalla asian tietää työsuojelupäällikkö tai kiinteistöstä vastaava henkilö.

Jos asut kerrostalossa, jonka taloyhtiö on rakentanut tai laajasti saneerannut, rakennuksessa on todennäköisesti oma väestönsuoja. Se saattaa toimia arjessa varastona tai teknisenä tilana – mikä on täysin sallittua, kunhan suoja on otettavissa käyttöön 72 tunnin varoitusajalla.

Tämä 72 tunnin sääntö on tärkeä. Suoja ei saa olla täynnä sellaista tavaraa, jota ei saa siirrettyä kolmessa päivässä. Monessa taloyhtiössä tämä on unohtunut täysin sekä suojan kunnosta ei ole pidetty huolta.

Entä jos omaa suojaa ei ole? Yleiset väestönsuojat

Kaikilla ei ole pääsyä oman talon tai työpaikan suojaan. Esimerkiksi monilla omakotitaloasujilla ei ole omaa väestönsuojaa. Tällaisia tilanteita varten on olemassa yleisiä väestönsuojia, jotka ovat kunnan omistuksessa ja vastuulla. Ne on tarkoitettu ensisijaisesti ulkona liikkuville sekä niille, joilla ei ole koti- tai työpaikkasuojaa.

Yleisiä suojia on kuitenkin pääasiassa vain suurempien kaupunkien keskusta-alueilla, ja niitä on määrällisesti vähän. Omakotitalo- ja haja-asutusalueilla niitä ei yleensä ole lainkaan. Näillä alueilla poikkeustilanteessa voidaan turvautua esimerkiksi sisälle suojautumiseen tai viranomaisten erikseen osoittamiin tiloihin – ohjeet antaa tarvittaessa oman alueen pelastuslaitos.

Älä siis jätä varautumista yleisen suojan varaan, vaan selvitä ensisijaisesti oman taloyhtiösi tai työpaikkasi tilanne.

Väestönsuojan kunto ratkaisee enemmän kuin sijainti

Väestönsuoja, jota ei ole tarkastettu tai huollettu vuosiin, on pahimmillaan pelkkä betoninen kellari. Ilmanvaihtojärjestelmä voi olla tukkeutunut, sulkulaitteet ruostuneet kiinni ja tiivisteet haurastuneet niin, että suoja ei enää pidä haitallisia aineita ulkopuolellaan. Juuri tätä varten suojan toimintakunto on tarkastettava säännöllisesti ja tehtävä määräaikainen tiiveyskoe. Säännöllinen tarkastus tuo myös isoja rahallisia säästöjä.

Tarkem Oy tekee väestönsuojien tarkastuksia ja tiiveyskokeita Oulussa ja Pohjois-Suomessa. Tarkastuksessa käydään läpi suojan yleinen kunto, ilmanvaihto, sulkulaitteet, varusteet ja poistumisreitit. Tiiveyskokeella varmistetaan, että rakenteet ja ilmanvaihtojärjestelmä pitävät ulkoilman haitalliset aineet poissa – se on koko suojan ydintehtävä. Löydät lisätietoja palveluista Tarkemin paloturvallisuussivulta.

Käytännön esimerkki: eräs oululainen taloyhtiö tilasi tarkastuksen ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Viemärin sulkuventtiili oli ruostunut täysin eikä toiminut, suojaovi ei sulkeutunut kunnolla ja varusteista puuttui useita lakisääteisiä osia. Kaikki korjattiin – mutta ilman tarkastusta suoja olisi ollut käyttökelvoton juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin.

Mitä väestönsuojassa pitää olla?

Laki määrittelee väestönsuojan perusvarustuksen. Taloyhtiön tai kiinteistön omistajan vastuulla on huolehtia, että nämä ovat kunnossa:

• Sulkuovet ja -luukut toimintakuntoisina

• Ilmanvaihtojärjestelmä suodattimineen

• Ensiapuvälineet ja riittävästi juomavettä

• Varavalaistus sähkökatkojen varalle

• Wc-tilat tai vastaava ratkaisu

Henkilökohtaisesti kannattaa varautua ottamaan suojaan mukaan vähintään kolmen vuorokauden ruoka- ja juomavarat, tärkeät lääkkeet, lämpimät vaatteet ja ladattu vara-akku puhelimelle. Viranomaiset suosittelevat 72 tunnin omavaraisuutta – sama aika kuin suojan käyttöönottoon.

Poikkeustilanteisiin valmistautuminen ei ole pelkkää suojan löytämistä

Väestönsuoja on viimeinen keino. Ennen sinne menemistä tarvitaan tietoa siitä, miten toimia – ja mieluiten harjoiteltua tietoa, ei pikaisesti googlattua.

Ensiapukoulutus on yksi konkreettisimmista asioista, joita voit tehdä. Kun ambulanssi ei pääse paikalle tai apua joudutaan odottamaan tunteja, perusensiavun osaaminen voi ratkaista hengen. Tarkem järjestää ensiapukoulutuksia 4, 8 ja 16 tunnin versioina – sekä yrityksille että yksityishenkilöille.

Alkusammutusvälineistön hallinta on toinen asia. Tulipalo kotona tai naapurissa ennen pelastuslaitoksen saapumista – osaatko toimia? Alkusammutuskoulutus antaa taidot juuri tähän.

Poikkeustilanteisiin varautuminen on kokonaisuus: tiedät missä suoja on, suoja on tarkastettu ja toimintakunnossa, sinulla on tarvikkeet mukana ja osaat toimia paineen alla. Kaikki neljä kohtaa pitää olla kunnossa.

Tutustu koulutusvaihtoehtoihin Tarkemin koulutussivulla.

Taloyhtiö: tarkista velvoitteesi

Jos olet taloyhtiön hallituksen jäsen tai isännöitsijä, väestönsuojan kunnossapito on kiinteistön omistajan lakisääteinen velvollisuus. Pelastuslaissa velvoitetaan pitämään suoja käyttökuntoisena. Lakisääteinen määräaikaisvelvoite on suojan laitteiden ja varusteiden tarkastus ja huolto sekä tiiveyskoe vähintään 10 vuoden välein; tämän lisäksi toimintakuntoa suositellaan tarkkailtavan säännöllisesti, käytännössä vuosittain.

Laiminlyönti voi johtaa pelastusviranomaisen antamaan korjausmääräykseen – tai pahemmassa tapauksessa siihen, että suoja ei toimi, kun sitä tarvitaan. Tarkem hoitaa tarkastukset ja tiiveyskokeet viranomaismääräysten mukaisesti ja toimittaa tarvittaessa myös puuttuvat varusteet. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous: yhteystiedot löydät täältä.

Ajantasaiset vinkit ja päivitykset paloturvallisuudesta löydät myös Tarkemin ajankohtaissivulta.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä löydän lähimmän väestönsuojan Oulussa?

Suomessa ei ole julkista, osoitteella haettavaa väestönsuojarekisteriä. Oman rakennuksen suoja selviää helpoiten kiinteistön pelastussuunnitelmasta, joka on usein rappukäytävän ilmoitustaululla, tai kysymällä taloyhtiön isännöitsijältä. Monessa kerrostalossa on oma suoja, joka toimii arkena varastona. Jos omaa suojaa ei ole, oman alueen pelastuslaitos neuvoo yleisten väestönsuojien suhteen.

Kuinka usein väestönsuoja pitää tarkastaa?

Lakisääteinen velvoite on suojan laitteiden ja varusteiden tarkastus ja huolto sekä tiiveyskoe vähintään 10 vuoden välein. Tämän lisäksi suositellaan vahvasti vuosittaista toimintakunnon tarkastusta, jossa käydään läpi kunto, ilmanvaihto, sulkulaitteet ja varusteet. Tällä vähennetään myös tulevaisuudessa tulevia kustannuksia, laitteet pysyvät kunnossa. Tarkastuksen laiminlyönti voi johtaa pelastusviranomaisen korjausmääräykseen.

Voiko väestönsuojaa käyttää varastona?

Kyllä, mutta ehdolla: suoja on oltava otettavissa käyttöön 72 tunnin varoitusajalla. Tavaroita saa säilyttää, kunhan ne saa siirrettyä kolmessa päivässä. Sulkuovet, ilmanvaihto ja poistumisreitit eivät saa olla tukossa.

Kenen vastuulla väestönsuojan kunnossapito on?

Kiinteistön omistajan – käytännössä taloyhtiön tai yrityksen. Pelastuslaki velvoittaa pitämään suojan käyttökuntoisena. Tarkastukset ja tiiveyskokeet kannattaa tilata ammattilaiselta, joka tuntee voimassa olevat viranomaismääräykset.

Mitä minun pitää ottaa mukaan väestönsuojaan?

Viranomaiset suosittelevat 72 tunnin omavaraisuutta: ruokaa, juomavettä, lääkkeet, lämpimiä vaatteita ja varavalaistus. Lisäksi kannattaa pitää vara-akku puhelimelle ladattuna ja tärkeät asiakirjat helposti mukaan otettavissa.